Varsin pian sen jälkeen, kun Ratol oli liitetty Oulun seudun ammattikorkeakouluun, ammattikorkeakoulun viestintä keskitettiin Oulun keskuhallintoon perustettuun viestintäyksikköön. Yhteistä viestintäyksikköä perusteltiin laadun paranemisella ja virheiden vähenemisellä.

Noina aikoina teetin käyntikortteja (ihan totta, silloin käytettiin pahville painettuja käyntikortteja) kurssiosastomme henkilökunnalle. Olihan organisaatiomme nimi muuttunut. Lähetimme käyntikortteihin laitettavat tiedot keskushallinnon viestintäyksikköön. Sieltä tulikin ripeästi tyylikkäät luonnokset käyntikorteista ja luonnoksien tekstit vastasivat lähettämiämme tietoja.

Kun käyntikortit toimitettiin meille, niin tulikin yllätys. Muilta osin käyntikorttipainatus oli onnistunut, mutta sähköpostiosoitteemme olivat muuttuneet muotoon …@oamk.fi, kun niiden piti olla …@ratol.fi. Meillä ei vielä ollut Oamkin sähköpostiosoitteita, joten käyntikortit olivat käyttökelvottomia. Soitin keskushallinnon viestintään, jossa pahoiteltiin lipsahdusta ja luvattiin korjata asia. Pian saimme toisen käyntikorttilähetyksen, mutta siinä oli edelleen sama virhe, oamk.fi-sähköpostiosoitteet.

Kolmannella yrityksellä käyntikorttipainatus onnistui, vaikkakin kortteihin oli nyt laitettu katuosoite ja postinumero peräkkäin ilman mitään väliä, välimerkkiä tai rivinvaihtoa. Kortit olivat kuitenkin ymmärrettäviä. Meiltä laskutettiin kaikki kolme käyntikorttipainatusta. Maksoimme laskut, koska ajattelin, etten haaskaa voimavaroja riitelyyn keskushallinnon kanssa muutaman satasen takia.

Ratol.fi-domain oli verrattomasti tunnetumpi kuin oamk.fi. Ei liene kovin kummallista, että käyntikorttitilauksen vaikeudesta mieleeni tuli epäily, että ratol.fi:n maine herätti ammattikorkeakoulun oululaisisssa yksiköissä ja keskushallinnossa kateutta. Tälle epäilylle tuli perusteita myöhemminkin.

Tätä vuosituhatta oli eletty jo muutamia vuosia, kun vielä tuli esille, miten vaikeaa ratol.fi-verkko-osoitteen mainitseminen Oamkin viestinnässä edelleenkin oli. Olimme saaneet EU-ohjelmakauden lopulla rahoituksen lyhytkestoiseen, vajaan vuoden mittaiseen, projektiin, jossa otettiin käyttöön uusia henkilöstökoulutuksen opiskelumenetelmiä pk-yrityksissä. Yrityskumppaneiden löytämiseksi luonnostelimme lehti-ilmoituksen, jossa parilla lauseella kuvattiin projektia ja kehotettiin hakemaan lisätietoja verkko-osoitteesta, johon olimme laatineet kuvauksen projektin tavoitteista, toimenpiteistä ja siihen osallistumisen ehdoista.

Lähetimme lehti-ilmoituksen luonnoksen keskushallinnon viestintäyksikköön. Siellä laadittiin ilmoitus, jossa oli runsaasti taidokkaasti laadittua yleistietoa uusista opiskelumenetelmistä ja viitattiin oamk.fi:ssä olevaan verkko-osoitteeseen, jossa ei kuitenkaan ollut mitään lisätietoa projektista. Projektin nettisivut olivat Ratolin verkko-osoitteessa. Silloin totesin, ettei ilmoitusta julkaista, koska sen perusteella yksikään yritys ei löytäisi mitään olennaista tietoa projektistamme eikä tulisi mukaan projektiin.

Muutaman kuukauden kuluttua Oamkin viestintäpalveluista kerrottiin minulle yllättäen, että heille sopiikin ehdottamamme lehti-ilmoituksen julkaiseminen. Koska lyhytkestoinen projektimme oli jo päättymässä, ei lehti-ilmoituksesta ollut enää juuri hyötyä. Projektiin ilmoittautuminen oli jo myöhäistä. Julkaisimme kuitenkin ilmoituksen, koska ilmoittamatta jättäminen olisi johtanut vain projektin markkinointibudjetin alittumiseen ja kertoihan ilmoitus kuitenkin toimintamme aktiivisuudesta.

Toivottavasti henkiin herännyt ratol.fi-domain ei herätä samassa määrin kateutta kuin alkuperäinen herätti. Silloin uusi domain voi kenties pysyä pystyssä pitempään kuin esikuvansa.